Marraskuu masentaa hilpeänkin mielen

Haalentaa värit ja kangistaa kielen.
Onko laulu oikeassa,
Ollaanko vaan me harmaa massa:
"Hetken kestää elämää 
Ja sekin synkkää ja ikävää..."

November is wearing a long, gray gown,

That’s enough to put everyone’s spirits down:
“Hello darkness, my old friend,
I’ve come to talk with you again..”
Am I just part of a big gray mass,
going through life with no spike and sass.

Täytyy saada väriä ja valoa

Lamppuja ja tuikkuja pitkin taloa.

Lissu koittaa lehdestä lukea:

Millä vauhtia eloon, millä energiaa tukea.

Käsissään lehden aamupainos,

Silmiin osuu konserttimainos!

Life is getting way too dark

We gotta find some light and spark,

Patsy is reading the morning news, 

trying to find something breaking the blues,

when she stumbles upon a concert ad,

This is it, we need just that!

Tätä juuri me tarvitaan

Musiikkia hetkeen harmaimpaan!

Nyt äkkiä ostamaan konserttilippua

Johan alkaa arkeen iloa tippua.

Keskellä räntää ja lumista hyhmää

Marssivat katsomaan suosikkiryhmää.

This is exactly what we need

some action, music, light and speed,

The darkness, we’re gonna ditch and kick it!

She rushes to buy the concert ticket.

In the slush and rain and snow

off to the concert hall they go.

Sali on täynnä, fiilis kohti kattoa

Kaikilla naputtaa jalka mattoa.

Hienosti kulkee laulujen stemmat

Tunnelmat ei vois olla paremmat.

Rytmit vie mukanaan aurinkorannoille

Räntäsateesta valkeille sannoille.

The hall is packed and the moods are high,

Everyone lifts their arms to the sky,

The singers voices are in perfect tune

makes one think of sun in June.

The Southern rhythms make people clap,

their feet under the stools go tap-tap-tap.

On marras-masennus vain muiston häivää

Kun Lasse muistelee eilistä päivää

Hän suihkussa konsertin biisejä laulaa

Heittäytyy tunnelmaan, venyttää kaulaa.

Ei näy synkeää arkihaamua

Kun iloisena hän aloittaa aamua.

The November blues is yesterday’s news,

An active life Pete decides to choose.

In the morning, he sings in the shower,

his mind is filled with energy and power.

No sign of gloomy November ghost,

“Now I’m gonna have some oatmeal and toast!”

Lasse lumia kolaa ja työntelee

"Laulellen ain työtäs tee!"

Päivän hommat on kuin tanssia

Hän oveen jo sovittaa joulukranssia

Ulkovaloja laittaa joka nurkkaan

"Tulipas hieno, tulehan kurkkaan!"

“Whistle while you work”,

thinks Pete with a little smirk.

He plows the snow with a dance,

“Life is fun, when given a chance!”

On the door he hangs a Christmas wreaths,

and lots of lights with colorful leds.

Vihellys kuuluu hyllyjen välistä

Rouvat jonossa alkavat supista, hälistä:

Mikä on yrmeään Lasseen mennyt

Mitä meneillään, kuka tietäisi sen nyt?

"Teidän jälkeenne ovesta, olkaa niin hyvä",

Lassen hymy on aito ja kumarrus syvä.

In the store, between the shelves,

is that sound coming from elves?

Someone whistles all joyful and happy,

and suddenly life doesn’t feel so crappy…!

The ladies are taken by the new, polite Pete:

“Here you go Ma’am, you can have my seat!”

Tuo Lasse niin kovasti laulusta tykkää

Pitäiskö tuupata, pitäiskö lykkää...?

"Kylillä kokoontuu kamarikuoro

Niillä on maanantai-iltaisin vuoro.

mitäs jos menisit onneas koittaan

Laulaa lurittaan, suutasi soittaan?"

”You love to sing, you are on fire,

you should start singing in a choir.

Start it now, and not some ‘one day’

They have a practice every Monday!

Try your luck, check it out,

Don’t hesitate, don’t have a doubt.”

"En minä kehtaa, mitä ne tuumaa?

Taidan vaan haikailla konsertin huumaa.

Mitäs jos nolo on käynnin tulos?

Kuulevat hetken ja heittävät ulos?”

Lassea jää kuitenkin vaivaamaan aatos:

Oppisinko laulamaan aikojen saatos'?

I can’t do that, what will they think?

What if I’m bad, what if I stink,

they listen first what I am about,

realize, not good, and throw me out.

But the thought lingers in his mind,

if I practice hard, could I my voice find?

Tapansa mukaan Lissu säätää

Turhat epäilyt poies häätää.

Alkaa iloista tunnelmaa yllä pitään

Ei tämän tielle saa tulla mitään!

Kanssa ompeluseuran sulotarten

Suunnitelman laatii Lassea varten...

In her usual way, Patsy makes a fuss,

“You should try it, there’s less minus than plus!”

She keeps pushing for him to go,

“Come on, say yes, and don’t say no!”

With her sewing circle, she makes a plan:

Together we will convince this man!

Istuvat iltaa telkkarin valossa

Hiljaisessa ja vaisussa talossa

Kun ovikello yhtäkkiä pärähtää

Joukko rouvia ovelle tärähtää:

"Lasse, saappaat jalkaan ja mukaamme tuu"

Lasse ihmeissään matkaan laittautuu.

They sit by the TV in their house,

Pete in his thoughts, quiet as a mouse.

Interrupted by a sudden doorbell,

“We came to get you”, the ladies tell.

“Put on your boots and join the crowd!”

“What’s going on”, asks Pete out loud.

Oven avaavat saliin, lämpimään valoon

Saapuivat kuoron harjoitustaloon!

Siihen loppui rännässä ravaus

On alkamassa äänenavaus.

Pehmeä hyminä salissa soi

Tämäpä ihanaa, oijoijoi!

They enter a warm, well-lit hall,

“Take your places”, he hears a call.

This is the choir, with lots of locals

Starting a warm-up with their vocals.

The room is filled with soft, gentle humming,

Pete’s heart starts rejoicing and drumming!

Lasse saa käteensä nuottipinot

Joku selittää merkit, suorat ja vinot.

"Sulla on paljon -hmmm- tota kaikupohjaa",

Sanoo johtaja, Lassen bassoihin ohjaa.

Johtaja näyttää aloitusmerkin

Alkaa joululaulu, kaunein ja herkin.

Someone hands Pete notes in a pile,

explains every dot, line and tile.

“You have lots of resonant body – and class,

you are clearly a very low bass.”

A christmas carrol the choir starts singing,

gently in rhythm swaying and swinging.

"Kuoronjohtaja, meitä eteenpäin ohjasta!"

Lasse laulaa oikein sydämen pohjasta.

Muuten hienosti menee ja fiilis on oiva

Mutta sävekorvansa on vähän oudosti soiva.

Kun muut laulaa mollia niin Lasse duuria

Vaatii säveliin osuminen hyvää tuuria...

With all smiles and a happy grin,

Pete sings his heart out, puts all in.

The vibe is great and otherwise good,

But Pete doesn’t hit the notes he should.

His relative pitch is relatively odd,

His peers, on the sly, each others nod.